Arjen kuulumisia

Treenailu jatkuu päivittäin. Hajuerottelussa ollaan saatu kouluttajilta lupa siirtyä vaikeampaan vaiheesen. Tutuksi tullu hajuerottelulauta on muuttunut hajuerotteluradaksi, jossa on yhden ylösalaisin käännetyn reikäpohjaisen saviruukun alle piilotettu hypon tuoksu (verensokeri 4.5 mmol/l) ja kahden muun samanlaisen ruukun alla on sitä lähellä oleva tuoksu. Kolme ruukkua ovat ilman mitään tuoksua. Hanin tehtävänä on löytää aina se hypon tuoksu ja varsin hyvin se sujuukin. Hani työskentelee tarkasti ja ajoittain vertailee tuoksuja huolellisesti, ennenkuin merkkaa oikean. Kyse on pienistä eroista, toisessa näytteessä verensokeri on vain 2.0-3.0 mmol/l suurempi kuin hyponäyte.

Toisena treeniteemana on oikea merkkaustapa minuun. Hanin kohdalla se on valikoitunut niin, että Hani tökkii minua kuonolla reiteen aivan tietynlaisella tavalla, jota hän ei muuten tee. Jos en tökkimiseen reagoi, ottaa hän avuksi raapimisen merkkaamistavan vahvistukseksi.

Kolmantena teemana on noutaminen. Hypokoiran tulee kotioloissa hypon havaittuaan merkata se potilaalle ja noutaa sen jälkeen pillimehu ennalta sovitusta paikasta. Hani hakee pillimehun lipaston päältä ja tuo sen käteen minulle. Jos pillimehu ei ole siellä missä sen pitää olla, etsii Hani sitä ympäriinsä kunnes löytää. Pillimehupurkin noutamisen Hani oppi todella nopeasti. Mehupurkista pitää muuten olla pehmeä ote, ettei purkki hajoa. 

Toimintojen ketjuttaminen on seuraavan lähiopetusviikonlopun asioita. Se vähän jännittää jo etukäteen. Koulutusta vaatii myös muu käyttäytyminen. Hanin pitää osata toimia eri ympäristöissä ja olemme treenanneet mm. ruokakaupassa, marketissa ja kahviloissa. Hihnan pitää olla löysällä ja koiran pitää kävellä vieressä tempomatta. Koripallopelissä Hani innostui alkuihmettelyn jälkeen seuraamaan katseella palloa varsin tiukasti. Jäähallin taukomusiikki hieman säpsäytti, mutta surkeaa musiikkia se olikin. 

Päivittäin treenataan ja treenihetket ovat Hanille suurta leikkiä. Kun näytteitä laittelen hajuerottelupurkkeihin, on Hanin hyvä olla eri huoneessa, koska hän tuppaa innostumaan valtavasti ja  pyrkii voimakeinoin tulemaan merkkaamaan oikeaa purkkia. Itsellä on vähitellen alkanu tulla luottamus siihen, että tuo koiranpentunen todella tietää, mikä hänen tehtävä tässä maailmassa on. No onhan hän tietenkin perheen rakas lemmikki, koirakolmikon höppänin jäsen, Simbakissan paras kaveri, Lilikissan jahtailija ja aina valpas vahtikoira.